Kesäteatterissa

Kesäteatteri kausi avattu! Aurinko paitoi kauniin kesäisesti pilvettömältä taivaalta, joten asuni oli jopa hieman turhan lämmin moiseen. Katettu katsomo kuitenkin varjosti sopivasti ja pitkät hihat ovat hyödylliset taistelussa hyttysiä vastaan. Teatterireen Kiljusen herrasväki ilahdutti suurella tekijäjoukollaan ja etenkin lapsinäyttelijöillään. Kauniita lauluääniäkin kuultiin ja Kiljusen perheen vanhemmat vaikuttivat oikein sympaattisilta, vaikkakin omaleimaisilta ja hiukan hysteerisiltä. Näytelmältä olisin toivonut enemmän tarkuutta ja nopeutta esimerkiksi vaihtoihin ja musiikkiin. Osa roolihahmoista olisi myös voinut ottaa enemmän tilaa ja näyttävyyttä. Itselleni Kiljusen Herrasväki tarinat eivät ole tuttuja entuudestaan, joten tämä oli kokonaisuudessaan ilahduttava uusi tuttavuus.

Juhannuksen jälkeen

Taas on keskikesän juhla vietetty ystävien parissa nauttien auringosta ja ruoasta. Viime vuonna oma juhannukseni hukkui hieman töiden alle ja väsymykseltäni muistan vain, että tärisin saunassa, kylmyyttä ja väsymystäni. Tosin muistan myös etäisesti soudelleeni, heittäneeni tikkaa ja pelanneeni krokettia, mukavia muistoja! Tänä juhannuksena muistoihin jäävät perjantain kuskina olo -kävimme vilkaisemassa kokkoa ja uimassa ihanan, kultaisen pehmeällä hiekkarannalla, suuret määrät grilliherkkuja, auringonotto terassilla (tarkennuksena: omalla takapihalla), lentopalloilu, tietovisat, singstar, jalkapallon MM, tekemäni juustokakku (ilman viskiä, jota en löytänyt) ja lukuisat valokuvat.

Lisäksi juhannusaattona keräilin ulkoa löytyviä kukkasia tyynyn alle kertomaan tulevasta sulhasesta, mutta valitettavasti unet eivät jääneet mieleen, eikä unelmien prinssi tullut valkealla ratsullaan uniin. Kukkasista ei myöskään ole luettavissa mitään nimikirjaimia, sen verran tiiviisti olivat painautuneet yhteen tyynyn alla

Shopping!

Puristavanahdistavan tentin jälkeen shoppailu hyvien ystävien kanssa maistui oikein raikkaalta ja rentouttavalta, varsinkin (tai vaikkakin) kaupungissa oli alkanut ale! Turhan tavaran lisäksi kaupat nimittäin pursusivat kyynärpäätaktiikalla metsästäviä, löytöjä janoavia ihmisiä, jotka osasivat poimia alerekeistä juuri ne parhaat koot, mallit, värit ja trendit. Yleensä alennuksesta kehotetaan (vai oliko se kehoitetaan, apua, tätä en ikinä muista, epäilen silti, että se on kehotetaan) etsimään laatua (kuten villaa, silkkiä ja nahkaa), ikisuosikkeja (kuten mustaa, housuasuja, bleisereitä, kauluspaitoja, kynähameita) ja asusteita kuten vöitä, kenkiä tai laukkuja (nahkaa tai muuta kallista tietysti!). Itse kuitenkin suunnistin varmalle apajalle H&M:lle, josta kyseisiä laatutuotteita on turha etsiä, mutta kauden trendejä sitäkin enemmän. Itse kokeilin ja ostin ihania toppeja, joita voi legginsien kanssa käyttää mekkoina juuri tällaisina aurinkoisina kesäpäivinä.

Mekko ja neuletakki H&M, kengät Mekka, Laukku äidin varastoista, kaulakoru ja aurinkolasit ?

Kanasalaatti

Herkuttelupäivien (ja viikkojen) jälkeen päätin olla syömättä mitään makeaa ja epäterveellistä hetkeen. Tosielämässä tämä tarkoittaa juhannukseen asti, jolloin juhlat ystävien kanssa vaativat ja lähes pakottavat syömään sipsiä, karkkia, jäätelöä sun muuta. Itse haaveilin leipovani tuonne jonkinlaisen juustokakun viemisiksi, sekään ei siis mitään kevyintä mallia :) Kevyen ja terveellisen ruoan päiviä ei ehdikään montaa kertyä ennen viikonloppua, joten katsellaan jos sitä maanantaina jatkaisi taas herkkuja vältellen!

Tänään tarjolla kanasalaattia

Kanaa

Salaattia

Kurkkua

Sipulia

Paprikaa

Persikkaa

Raejuustoa

Leggarit

Ostoksilla käyminen on toisinaan ihanaa ja toisinaan taas mitään ei tunnu löytyvän, vaikka tarvetta olisi uusille farkuille, urheilurintsikoille, sukkahousuille, alusvaattteille ja työpaidoille. Varsinkin alusvaatteiden etsiminen ja sovittaminen käy työstä, koosta ei voi ikinä olla varma ja jos olet yksin ostoksilla, viet sovituskoppiin vaatteita yli sallitun määrän tai ravaat sovituskopin ja hyllyjen väliä. Pukien tietysti joka välissä omat vaatteet päälle, huh. Siksi netistä tilaaminen on i-ha-nan helppoa!

Eilen kuitenkin vietin iltaa automarketteja kierrellen ja ostin ensimmäiset farkkuleggarini (eivät todellisuudessa farkkua), jotka ovat nautittavan pehmeät päällä.

Tänään suuntaan ulos aurinkoon lukemaan tenttikirjaa (ja samalla hankin hyväuskoisesti rusketusta, puoli tuntia Suomen aurinkoa tuskin riittää :)). Huomenna tentin jälkeen aion hemmotella itseäni (tai rankaista, miten sen nyt ottaa) kiertelemällä vaate- ja urheiluliikkeitä etsien loput tarvittavat farkut, urheilurintsikat, sukkahousut, työpaidat sekä metsästän lisäksi pehmustettuja pyöräilyhousuja ja 50-luvun mekkoa kaverini polttareihin. Peukut pystyyn että kirppareilla onnistaa!

Viikonloppu

Upeat olivat kuninkaalliset häät! Hyvän grilliruoan merkeissä seurasimme tv1:n lähetystä (koska mtv3:n juontajat olivat kamalat!) häistä ja kommentoimme milloin mitäkin. Erityisesti huomiota herättivät Danielin kyyneleet ja kuningas Kaarle Kustaan sisar valkoisine turkkeineen. Kirkossa näytti olevan tarpeeksi kuuma jo muutenkin, sen verran paljon viuhkat viuhuivat, mutta toinen pukee vielä turkinkin!

 Pientä naposteltavaa, kirsikoita ja keksejä

Häät olivat jokatapauksessa koskettavan herkät, vaikka kyseessä oli todella muodollinen juhla. Minusta olisi kammottavaa suunnitella elämääni hovietiketin, historian, perheen sääntöjen ja odotusten mukaan, mutta siihenhän Victoriaa on koko elämänsä ajan kasvatettu. Eikös hän olekin todennut jossain haastattelussa, että kuningattaruus menee puolison edelle, joten jos mies ei hyväksy roolia niin mies menköön! Hassua, kuinka oma elämä voi olla kuin toisesta maailmasta.

 Maissia, herkkusieniä täytettyinä ja ilman, makkaraa, kesäkurpitsaa, paprikaa, pihvejä, nam!

Jälkiruokakahveilla mansikkakakkua

Victorian asu oli mielestäni kaunis ja elegantti, juuri kuninkaalliselle sopiva. Olen toista mieltä siitä, että prinsessalla saisi olla kunnon prinsessamekko, johan näitä puhvihihaviritelmiä ja muhkeita luomuksia on nähty muun muassa -80 luvulla prinsessa Dianan päällä (tai siis minä en nähnyt nuoresta iästäni johtuen, mutta kuvat elää). Madeleinen asu oli alkujärkytyksen ja kauhistuksen jälkeen enää pettymys. Sininen väri ja röyhelöhelma eivät edustaneet Madeleinen parhaimmillaan, mutta ainakaan hän ei lyönyt kauneudessa siskoaan laudalta. Hyvä Madde!

Victoria♥Daniel

Ajattelin laittaa otsikoksi Victorian häät, mutta hetken pohdittuani päätin antaa myös Danielille osuuden näistä kekkereistä. Samaan aikaan kun Ruotsin väki parveilee kadulla nähden prinsessan livenä, minä ja ystäväni kokoonnumme sisätiloihin television ja herkkujen äärelle. Tärkeintä tietenkään ei ole seurata sekunti sekunnilta tv:stä ulostulevaa ohjelmaa vaan lähinnä tämä on hyvä syy taas kokoontua (ja herkutella grillin antimia ja mansikkakakkua!). Täytyy myöntää, että illan kruu-nai-si jokin kupliva, näillä helteillä sangria menisi (enkä pahoittelisi mansikkamargaritastakaan vaikkei kuplivaa olevakaa)


Asuna rento illanviettoon sopiva haaremihousuasu. Häiden kunniaksi piristin kokomustaa vihreällä topilla ja valkoisilla kengillä. Ehkä vielä joku huivi kaulaan?

tivoli

Jo toisen kerran tällä viikolla tivoliin. Mikälie hurjimus iskenyt, sillä yleensä en ole moisissa käynyt. Viime viikolla vietettiin tyttöjen kanssa laatuaikaa laitteissa ja hattaraa herkutellen ja nyt nähdään pitkästä aikaa kummipojan kanssa. Kivaa!

Vaatetuksena nopeasti valikoitunut erä jo lähes unohdettuja vaatteita. Rohkeuden lisääntyessä aikomuksenani on vetäistä shortsien vyötärö paidan päälle, mutta sen aika ei ole vielä tänään.

Vaateahdistus

Apua! Tuli yllätyskutsu katsomaan sinkkuelämää2, mikä sinänsä on ihanaa, koska heti ensi-illasta lähtien olen haaveillut lähteväni katsomaan sitä. Mutta suuri vaateongelma ja shdistus iski, mitä teatteriin päälle? Haluaisin jotain mukavaa, jossa lähes kolmituntinen vierähtää paikallaan ilman hankaavia saumoja ja puristavia leikkauksia, mutta kuitenkin jotain tyylikästä, sillä onhan kyseessä suuri muotileffa!

Olisin halunnut laittaa leffaan hameen (joku tylliviritelmä korkeiden korkojen kanssa tietysti!), mutta koska en omista kovinkaan montaa muodikasta hametta enkä ehdi enää kaupoille on miun tyytyminen housuasuun. Ja tällainen siitä sitten syntyi:



Haaremihousut saivat kaverikseen yksinkertaisen topin ja uskaltauduin ensimmäisiä kertoja pukemaan paidan helman housujen alle, hui! Lisäksi glamouria tuomaan juhlabolero ja arkisuutta, mutta ajankohtaista muotia (onhan keskviikko) gladiaattorisandaalit ja samanvärinen huivi. Tukka nopealle nutturalle päälaelle ja avot! Ei mikään juhla-asu, mutta tuskin täällä korvessa tarvitseekaan olla.

Sama vaate/kenkäahdistus voisi iskeä hakiessa töihin vaate/kenkäliikkeisiin tai hiuksien kanssa tietenkin parturikampaamoon.

Ps. jälkipostaus! Sinkkuelämää 2 oli katsomisen arvoinen, löysin yhtymäkohtia omaan elämään (hyvän elokuvan merkki) ja nautin hömppäviihteestä ja silmiä hivelevästä värikylläisyydestä! Yllättävää kyllä, elokuvan katsojat eivät näyttäneet sen kummemmilta kuin tavaratalon kauppajonosta poimitut ihmiset. Hieman nuorempia ja enemmän naisia vain. Pitkät housut (legginssit tai farkut), farkkutakit, huivit, korkkarit tai saappaat, musta, harmaa ja ruskea jyräsivät. Tuntikausien puunausta ja pohdintaa ei ulospäin huomaa, mutta uskokaa, vaivaa on tuokin perusfarkku/leggari-tyylin takia nähty! Turhaanko? Tästä saankin oivan lupauksen: Ensi kerran en ota vaatestressiä, mistään!

Ruokaa

Viikonloppuna kävin ystävän tupareissa ja totesimme kahdenkymmenen hengen mahtuvan pieneenkin yksiöön vallan mainiosti. Sopuisasti (ja tiiviisti) tanssahtelimme keittiössä, makoilimme olohuoneessa suunnitellen kesävaelluksia ja valtasimme kylppärin meikkausta varten. Ilta jatkui mukavasti vielä kaupungilla tanssien ja uusimpien hittikappaleiden soidessa päätimme seuraavana keskiviikkona tulla uudestaan tanssimaan, ihan vain treenin takia. Power dance! Nautinnollinen ilta päättyi, kuten aina, grillikioskin kautta ystävän viereen nukkumaan.

Muuten viikonloppuna herkuttelin kotona aina-ihastuttavalla lempparisalaatillani eli fetasalaatilla. Valitettavasti pehmeää keräsalaattia ei löytynyt tällä kertaa kaupasta, joten jäävuorisalaatti korvasi asian. Päälle Felixin tomaatti-chili kastiketta ja Nam!

salaattia
kurkkua
viinirypäleitä
sipulia

Tänään kokkausvuorossa tomaatti-mozzarellapiirakka, aina yhtä nopsakan helppo tehdä ja maistuu jopa vannoutuneelle lihansyöjälle!

Mozzarellaa
kirsikkatomaatteja
basilikaa

Tämän ohjeen bongasin netistä, kun tarvitsin reseptejä kasvissyöjällekin kelpaavista herkuista. Viidentoista ystäväni joukossa piirakka saikin suuren suosion ja kasvissyöjäkaveri tuskin näki loppujen lopuksi murustakaan piirakasta. Joten sen jälkeen ahkerasti olen toteuttanut tätä reseptiä. Nyt piirakka odottaa uuniin pääsyä, joten katsotaan saanko aikaiseksi lisätä tänne myös valmiin leipomuksen kuvan!

Unelmien kumppani

Olen pitkään haaveillut uudesta kumppanista, jonka kanssa voisi harrastaa ja jakaa jokapäiväistä elämää nauttien pienistä asioista. Kumppanin täytyisi rakastaa monipuolisia liikuntaharrastuksia, olla elämäniloinen ja nauttia sen verran huomiosta, että sitä kehtaisi näytellä muillekin. Tähän ei siis sovi huonekaluliike Vepsäläisen hyllyt ja sängyt eikä oikein yksikään ihminenkään. Koirastahan minä..

Vannoutuneena koiraihmisenä (se ei kylläkään sulje pois sitä, että olen myös kissa-, hevos- ja muu eläinihminen) haaveilen unelmieni koirasta tai useammastakin. Aiemmin kotonani on ollut metsästyskoirina beagleja, seurakoirana kääpiösnautseri ja nyt omistan puolikkaan karjalankarhukoirasta (älkää kysykö etu- vai takapään, en tiedä). Sittemmin mielessäni ovat vivahdelleet manchesterinterrieri, weimarinseisoja, borzoi, unkarinvizla, lapinporokoira, tanskandoggi, airdalenterrieri, pienimünsterinseisoja, ibizanpodengo ja sekailainen seurakunta muita rotuja, lista on loputon! Mutta rotu, jota olen muutaman viimeisen vuoden ajan vakavammin harkinnut on kooikerhondje.





Minulla on tietynlainen kuva mielessäni, millaisen koikkerin haluan ja tuo kuvissa oleva täyttää ulkonäkökriteerit. Mutta muutama mutta ennen kuin moista voinen edes harkita; vuokranantajan lupa täytyisi kysyä, rahaa pitäisi hieman säästää jos ei lainarahalla mennä ja mitenkäs yhdistyvät koira ja matkustelu elämässä? Koiran lisäksi unelmani koskevat ulkomaanmatkailua, joten en ole vielä keksinyt sopivaa ratkaisua, muuta kuin odottaa tuon hankinnan kanssa ja sillä aikaa tuhlata rahat reissuissa. Ja vain katsella koikkereiden kuvia.

Tuleva viikonloppu tarkoittaa minulle yhden ystävän tupareita ja vanhempieni eläimistä (käppänä, beagle ja kissa) huolehtimista, kun he itse ovat matkoilla. Joten sitä myöten hyvää perjantaita ja alkavaa viikonloppua kaikille!

Pyöräillen tai vaeltaen Suomea ympäri

Matkustelu kotimaassakaan ei ole hullumpaa varsinkaan näin kesäaikaan (huomasin juuri kaikki että lähes kaikki tekstini koskevat lähinnä matkailua ja kesää, heh). Seikkailunhaluisena ja opiskelijabudjetilla parhaimmat harkitsemani vaihtoehdot olisivat muutaman viikon pyöräily ympäri Suomea nähden mielenkiintoisimpia uusia kohteita tai vaeltaminen. Pyöräretken voisin suunnata länsirannikolle tai etelämmäksi ja tutustua siellä kaupunkeihin, joissa en ole ennen vieraillut, kuten Raahe ja Kokkola tai Pori ja Rauma. Varsinkin vanha puu-Rauma houkuttelisi, mutta toisaalta en ole tutustunut muiden vaihtoehtojen tarjontaan ja nähtävyyksiin, joten matkakohde saattaa hyvinkin vaihtua. Ja lisäksi matka Suomen halki nielee kilometrejä (muutaman, huh!), joten voi hyvinkin olla että pyöräretkeni päättyy "vain" varkauteen tai Mikkeliin (jos edes sinnekään, sillä kovasti tykkään suunnitella asioita, mutta montaka niistä aina toteutan..?)

Vaeltaminen Lapin maisemissa on tietenkin parasta, mutta koska en ole kovin kokenut tuossakaan lajissa, voisin aloittaa hiukan helpommasta ja lähemmästä kohteesta. Muutaman päivän vaellus itäisen Suomen metsissä voisi olla rauhoittava kokemus. Kolilta ainakin lähtee monta mukavaa ja eripituista vaellusreittiä!



Kansallismaisemaa, jonka kaikki tunnistaa, eikös?

Maailma avoinna

OI miten rakastankaan matkustelua, uusien kulttuurien ja maisemien näkemistä, makujen maistelua, kivipoluilla ja hiekkarannoilla kävelyä, meren ja metsän ääntelyä, ihmisten kiirettä ja arjen juhlaa! Matkustelu tuottaa suuria kokemuksia ja elämyksiä, joita kotiarki ei tarjoa. Yleensä minulle matkusteluun liittyy loma, mutta tämän kevään matkat ovat olleet nimikkeen "työ" alla, mikä on minulle melko uutta. (tosin niistäkin matkoista osaa hetkittäin ottaa loman irti)

Tässä muutama kuva kertomaan elämästäni Namibiassa
































Sekä pari kuvaa pohjois-Italiasta,











Kuvia katsellessa ja tunnelmiin palatesssa mieli halajaa taas mitä uskomattomimmissa määrin ulkomaille kokemaan ja näkemään. Eniten haluaisin lähteä taas Afrikkaan, Etelä-Amerikkaan tai uutena yllätyksenä myös elämä Nepalissa kiinnostaa minua. Aiemmin en ole kokenut minkäänlaista viettiä Aasiaan tai itäisempään suuntaan, mutta nyt tuo vuoristoinen maisema ja käsityöperinne erikoisine rakennuskulttuureineen kiehtoo. Hyviä vinkkejä ja matkakohteita otetaan vastaan, ehkä sitä joskus..

Ja p.s matkoillani en kuitenkaan tullut täyttäneeksi sivuakaan päiväkirjasta, ennemminkin tallensin kaikki muistot, asiat ja ihmiset kameraan. Mutta ehkä päiväkirjaakin oppii joskus käyttämään..

Ukset auki

Tiedättekö, kyseessä ei ollut vika läppärissä, vaan sittenkin yleisin vika mikä olla ja voi: käyttäjävika (noloa myöntää, mutta näin se on). Läppärissäni on vista, joka ei tunnista kameraa ennen kuin kamerasta säätää tulostusasetuksen tiettyyn muotoonsa ja tadaa! Kuvat siirtyvät koneelle taas yhtä kauniisti kuin ennen! (mikä siis tarkoittaa värivirheellisiä ja puoliksi lautautuneita kuvia, koska usbissa, tälläkertaa ei siis käyttäjässä, on jotain häikkää.) Pienistä asioista voi innostua ja onnistua, tänään hyödynsin taas netin foorumeita ja jostain sieltä uumenista poimin hyviä vinkkejä. Kiitos siis heille jotka jaksavat kirjoittaa opasneuvosia meille vähempilahjaisimmille elämänmuodoille!

Ihana kesä todellakin saapui lämpöaaltoineen ja hyttysineen. Lueskelin tänään auringossa tenttikirjoja ja ihmettelin hyttysten (vai sanotteko te itikoiden?) vähäistä määrää. Mutta eipä hetkeäkään auringon mentyä pilveen kun nuo verenimijät hyökkäsivät ja toivat serkkunsa kaimatkin päivälliselle. Ei siis auttanut kuin myöntää luonnon voitto ja paeta sisälle. Sitä ennen otin kuitenkin muutaman kuvan pihapiirimme veikeistä variksista, jotka käyvät päivä päivältä uskaliaammiksi syöksylennoissaan.

Miksi ovet ei aukene meille?

Tietotekniikka tuntuu tökkivän juuri silloin, kun on luvannut muille lähettävänsä viikonloppuna otetut valokuvat sähköpostitse, ilmoittautua tenttiin, viimeistellä esseet, tarkistaa viikonlopun sään ja poimia netistä parhaat ruokaohjeet. Nyt ärtymystä aiheuttaa ensimmäinen syy; pöytäkone ilmoitti viruksen seurauksena käynnistävänsä itsensä uudelleen, ja uudelleen, ja uudelleen, joten työpöydälle asti en ikinä päässyt. siispä nyt käytössä on lainaläppäri omalla entisellä näytöllä tehostettuna, mutta... Ainut ongelma, johon tämä tekniikan ihmelapsi ei osaa vastata, on ettei läppäri tunnista canonin järjestelmäkameraa. Kone ei edes äänimerkein viestitä löytäneensä uutta laitetta eivätkä canonin sivujen ajuritkaan ole auttaneet. Apua!

Kuvat saavat odottaa kiltisti kamerassa siihen asti, kunnes saan pöytäkoneen korjattua. Muistikortit vain uhkuvat täyttymistä, sillä jo viikonlopulta tuli lähemmäs nejäsataa kuvaa, valokuvaus on niin kivaa! Tosin tuskin kukaan muu kuin minä itse jaksaa selata läpi ottamiani otoksia, mutta ompahan helppo keino häätää epämiellittyvät vieraat pois kylästä: "Nyt aletaan katsomaan valokuvia!"

Ihana kesä ulkona! Täytyy tylsästi myöntää, että olen kesäihmisiä ja Suomen kesä on parasta mitä tiedän. Joku ilta taidan kipaista vastavarkaille naapurin metsään ja nauttia saunasta koivun tuoksun kera. Sanotteko te muuten vasta vai vihta? Minulle kylpemiseen käytettävä oksatuppo on aina ollut vasta, samoin kuin tuima on suolainen (ajatelkaa vaikka tuimaa ilmettä, sehän on ilmiselvästi väkevä, eikä "mauton").

Mutta koska canon ei suostu aukeamaan meille, niin tämän päivän tarinat jäävät vain tarinoiksi, ilman tuhannen sanan kuvia. Myöhemmin avaan teille myös kevään matkakertomuksia, mutta nyt harjoittelemaan leipomuksia huomenna valmistuville opiskelijoille. Aurinkoisen kesäistä torstaita kaikille ja Onnea valmistuville ja uusille ylioppilaille!