Jälkitunnelmia ilorokista ja merten saaristosta

Hetki pyörähti ennen kuin ehdin päivittää blogiani! Syynä siihen olivat ihanat kesäkiireet, joina ei nettiä ehtinyt kaivata. Ensinnäkin ilosaarirock, miulle järjestyksessään ehkä kahdeksas tai yhdeksäs, oli tyylikäs, lämmin, hektinen ja yllättävä. Bändien osalta miulla ei ollut suuria odotuksia, joten rentolavan jammailevat tunnelmamestarit kuten Queen Ifrica tai Jukka poika nostattivat mielialaa! Mielihyvää! <3 Pariisin kevät oli toki nähtävä, samoin Imogen heap ja Eput. Jenni Vartiaisen keikka tanssitti kovin päälavan edessä, joten hänet voisin yllättävistä yllävimpänä nostaa jopa parhaaksi esiintyjäksi! Myös illan viimeisen hitaan tarjonnut Faith no More vakuutti eläväisen ja karismaattisen laulajansa ansiosta. Miksauskopin vieressä toki musiikki kuulosti parhaimmalta, mutta olisin silti toivonut juhlivani edes kerran eturivissä, tunnelma on parasta!

Ystäviä ehti nähdä runsain mitoin rokin pauhuissa, vaikka harmiksi suuri osa tutuista vietti aikaa alueen ulkopuolella ilman lippua, elämää ja tunnelmaa toki sielläkin!

Heti rokin perään tiistaina jatkoimme ystäväni kanssa hieman urheilullisemmissa merkeissä lähtiessämme (viimein!) pyöräilemään Turun saaristoa ympäri! Odotus kannatti ja maisemat olivat uskomattomia! Keskiviikkona aloitimme urakkamme Naantalista jatkaen yöksi Taivassaloon kilometrejä kertyessä 60. Mussalon leirintäalue sijaitsi kauniilla paikalla saaren nokassa ja palvelu oli miellyttävää, tänne uudestaankin! Myöskään telttailun hinta ei kirpaissut, n 10 e per henki.

Taivassalon kunnasta jatkoimme seuraavana päivänä usean lossin ja lautan kautta Nauvoon (Lomanauvo-leirintäalue, ei kovin kummoinen, 14e/teltta). Matkan aikana söimme Iniössä Leonella Cafessa pizzaa (mozzarellaa, jalapanoja ja ananasta!), Korppoossa söimme Buffalossa kovin kehuttuja ribbsejä ceasar-salaatin ohella ja mikä ihaninta, pieneen nälkään saimme tilata lastenannokset! Houtskarin puolella pulahdimme mereen odotellessa lauttaa, mutta niinhän siinä kävi että myöhästyimme. Onneksi lauttoja kulkee melko usein, vajaan tunnin välein, mutta silti aikataulujen kanssa saa ja kannattaa olla tarkkana.

Nauvosta vierailimme Seilin saarella (lautta yhteen suuntaan 3e/opiskelija + 2e/pyörä), sillä halusimme todeta omin silmin, mistä se Vartiainen laulaa. Nauvon satamassa söimme Lantern-ravintolassa paistettua kirjolohta ja jatkoimme yöksi Paraisille Solliden-leirintäalueelle (ok, ei vetänyt kuitenkaan vertoja Mussalolle, 9e/henkilö).

Paraisilta olikin lyhyt 30 kilometrin matka Turkuun, jossa näimme ystäviä ja nappasimme junat kotiin. Itse lähdin Pasilan kautta, mutta onnistuin sähläämään tavaroiden kanssa niin, että seuraava yö kuluikin asemalla odotellen. Konduktööri nimittäin ehti sulkea junan ovet ennen kuin olin saanut pyöräni ulos Pasilassa ja matkatavarani jäivät laiturille minun ja pöräni matkatessa Helsinkiin. Eikun seuraavalla junalla takaisin Pasilaan etsimään vartijoiden kopista matkatavaroitani, joita en kuitenkaan löytänyt ennen kuin idän pikajuna läksi matkalleen. Niimpä odottamaan seuraavaa junaa. Onneksi asemalla oli oikein mukava yövartija, joka tarjoili kahvia jutellessamme mukavia. Samalla tuli tutustuttua Pasilan yöelämään, kun asema sulkeutui tunnin ajaksi neljän ja viiden välillä aamuyöstä.  Aamulla ensimmäinen juna Joensuuhun ei tietenkään ottanut pyöriä kyytiin (ihana pendolino!), seuraavassa intercityssä ei ollut tilaa ja vasta kolmanteen junaan sain hypättyä, sekään ei tietenkään suoraan Joensuuhun vaan Pieksämäen kautta. Seikkailu sanon minä!

Kulkuväline pakattuna Naantalissa

Aamuhetki Paraisilla

Mussalon ilta

Aamiainen Nauvon torilla

Matkalla Seilissä

Seiliin soudetaan

Halki synkän veen
vene hiljalleen
lipuu saareen syrjäiseen

Lautalla Iniöön

Tauko Merimaskussa

Retken viimein yö. Ei junia kotiin.