Triathlon

Ihanat kesäpäivät yllyttävät harrastusten pariin ulos, joten minä pakkasin laukkuni rantapäivää varten ja pyöräilin lähimmälle parhaalle rannalle 20 kilometrin päähän. Matkaan tarttui toki myös kameran, joten varsinaisesta ui-pyöräile-juokse triathlonista ei voida puhua, mutta juoksemisen sijaan otin matkalla ja määränpäässä valokuvia. Hyvin sai yhdistettyä kolme harrastusta samaan pakettiin. Pyörän selästä maisemia ihailee eri tavalla kuin auton ikkunasta. Nyt jäin katsomaan kullankeltaisia rypsirapsi peltoja, hevosia laiduntamassa niityllä, virtaavaa jokea, perhosia, hiekkateitä...

Rantalukemisena koirat-lehti, sekä Sabine Kueglerin tositarina/omaelämänkerta Paluu viidakkoon. Afrikka ja heimoinnostuksestani johtuen luin aiemmin saman kirjailijan teoksen viidakkolapsi, jossa hän kuvasi elämäänsä länsipapualaisessa viidakossa. Nyt minua kiinnostaa kuulla ja nähdä, miten sittemmin Sveitsiin muuttanut nainen kokee lapsuutensa maisemat ja ihmiset aikuisen silmin nähtynä. Fayu-heimon tavat ja muutos kiinnostavat myös ja pelkäämpä, että hekin länsimaalaistuvat pikkuhiljaa. Toivon kovasti myös, että Kuegler on parempi kirjoittaja kuin Valkoinen masai-teoksen kirjoittanut Corinne Hoffmann. Valkoinen masai innosti aiheena ja olen sekä lukenut kirjan että katsonut elokuvan. Kirja oli mielestäni surkeasti kirjoitettu, mutta aihe (Afrikka ja heimokulttuuri!) saivat minut lukemaan sen innolla loppuun. Kirjan ja elokuvan välillä punnitsevia neuvon kuitenkin tarttumaan kirjaan, sillä se antaa enemmän tilaa omalle mielikuvitukselle ja on todellisempi ja rosoisempi, vaikkakin tarina on molemmissa sama.

Aurinkoista tiistaita!