Ensimmäisessä suuri lava ja suuren suuret katsomot söivät hiukan fiilistä mikityksien kanssa, mutta näyttelijäntyö oli ammattimaista. Tosin tarinakaan ei yllättänyt yhtä suuresti kuin ammattilaisilta odotin, vaan samoilla kesäteatteri-ideoilla mentiin ja niille naurettiin.
Ronjan lavastus oli taas uskomattoman hieno, mutta siinäkin tarina katosi ainakin näytelmän keskellä. Alussa ja lopussa juoni eteni, mutta muuten näytelmässä oli vain pieniä tapahtumia ja toimintaa. Liikunnallisuus oli vahvuutena samoin kuin mielikuvitusmaailman luominen. Elävien eläinten roolin uskoin olevan suurempi, mutta nyt lavalla pyörähti hetken vain pieni shetlanninponi, joka kylläkin varasti pienten katsojien huomion täysin. Ronjasta on tulossa vielä yö(ilta!)esitys tämän kuun lopussa, jonka ajattelin mennä katsomaan, luvassa kuulemma tulta ja temppuja :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti