Vihdoin Pariisi!

Tänään Pariisiin, ah ja oih!

Bändäri

 Poikkiksen keikkaa katsomassa, pitäähän sitä rakkaansa harrastusta ja elämäntapaa tukea (okei, tykkään myös niiden musiikista). Ps. tukka on uusi ja kengät myös, täytyy esitellä niitä joku kerta.

Hämärä valaistus haastoi kuvaajan taidot hieman liiaksikin. Ja niin, tahtoisin uuden kameran!

Tällaiset nappasin mukaani Biancosta. Tai no, ei ne niin yksinkertaisesti oltu vaan napattu, sillä kyllä siinä koeaskelia otettiin kymmeniäkymmeniä ja itkettiin sisäisesti kun annettiin kortti vingutettavaksi. Mutta perustelin ostoa kenkien kestävyydellä (nahkaa, okei, uusi itkunaihe joillekin, mutta minä sivuutan sen nyt kivasti) ja yksinkertaisesti sillä, ettei miulla ole kunnollisia kenkiä hameen pariksi kevääseen. Näillä ajattelin astua myös Pariisin koneeseen, mutta sieltä ostan jotkin kivat ballerinat sitten kesäisempään kuljeskeluun. Mikäli tilillä on siis enää varaa. Sitä ennen kuitenkin yritän saada näillä satoja ja satoja askelia, jotta jalat tottuisivat. Muutama päivä aikaa, haaste alkoi jo!

Pääsiäiskranssi

Pääsiäisen riemusta askartelin pitkään aikaan jotain muutakin kuin kortteja. Valmispohjasta ja muutamasta koristeesta väkerrystä ei ehkä voi kutsua kovin omaperäiseksi, mutta askartelua kuitenkin. Alkuun maalasin sprayvärillä kamalan puisevan värisen kehikon.

..josta tuli sitten haalevan värinen, johtuen askartelijan kärsimättömyydestä ja miulle-kaikki-nyt-heti asenteesta. Jos joku kokeilee samaa, niin suosittelen, ettei uita kehikkoa lumihangessa, sillä kiteet jäävät kivasti maalin pintaan röpäten sen.

Hieman pitsinauhaa (tää on ostettu muuten ihanasta Valkoinen tila-liikkeestä 1€/m, halvempaa kuin missään askarteluliikkeessä!), munia (ja taas säästövinkki: Tiimarista, halvempia kuin samanlaiset Prismassa) ja kanoja rusetissa, jotka näkyy/ei näy tosi haaleasti tuolla taustalla.

Munia oli vielä sen verran, että osan laitoin kippoon sisälle. Ajatuksena myös se, että mikäli ulkomunat menevät pilalle kylmässä ja kosteassa niin ensi vuonnakin on vielä uusia kranssimunia.

Olisin halunnut oikeastaan vain yhdenvärisen pääsiäisen, mutta kun Tiimari tarjosi alennuksellla vielä näin kivoja munia, niin ostin niitä roikkumaan pajunkissojen sekaan.

Mutta seuraavaksi pääsiäisestä päästään vappuun (ihanaa! kesä alkaa!), jolloin tullaankin Suomeen Pariisista ja juhlitaan opiskelijakavereiden kanssa vuotuisia hippokisoja. Pokaali odottaa uutta omistajaa, joka tosin en ole minä, johtuen jokavuotisesta järjestäjän roolista. Iloista toukokuun odotusta!

Koiruuteni

                              Rakkauteni näyttää tässä kovin aikuiselta, mutta onhan sitä ikääkin jo 

                                      viiden vuoden verran. Mamman pentu se silti aina on.

Kummipojan synttärit

4-vuotiaan herran, iso- ja pikkusiskonsa sekä muiden lasten kera päästiin synttäreillä maalaamaan kasvoväreillä, mikäs sen hauskempaa. Mallit olivat melkoisen vilkkaita, mutta tyytyväisiä yksinkertaisiinkin maalauksiin, joita toisilleen tekivät.

Minulle valikoitui synttärisankarin siskon kasvoille loihdittava perhonen työn alle, joka onnistui jotakuinkin, ottaen huomioon sen, miten mallin pää kääntyili suuntaan jos toiseen. Pari kertaa myös vesilasi kaatui ja väriä löytyy varmaan jokaikisestä talon nurkasta, mutta valmista tuli, kaiken sen hötäkänkin keskellä. Kukkanen on taas perhosneidin tekele.

Vaihdettiin myös maalarin ja maalattavan osia ja tässä tehdään pohjaväriä mallin kasvoille. Maalien mukana tulleessa esitteessä oli monta esimerkkiä tiikereistä, leijonista ja merirosvoista, mutta minulle loihdittiin mielikuvitusnaamio "hassu".

Ja tässä lopputulos:

Hyvää synttäriä kummipoika 4v!

Kummipoika 4v!

Paljon, paljon, paljon onnea kumpparipojalle! Tällaisen kortin väsäsin kiireessä pojalle, joka rakastaa autoja ja erilaisia kulkupelejä yleensä. Idean nappasin googlettamalla synttärikortteja ja sieltä pomppasi silmään tuollainen keuliva valmetti. Kuva vääristää hieman värejä, sillä savupilvi on oikeasti vitivalkoinen. Mutta ajatus tärkein.

Synttärijuhlatkin oli vallan hauskat ja värikkäät, niistä kuvia myöhemmin.

Sisustuksen ihania yksityiskohtia

5 tähden ystävän yksiö on u-p-e-a! Voi kun voisin näyttää koko asunnon kaikille :) Mutta pysytään muutamissa yksityiskohdissa, ensimmäisenä ihanat seinätarrat, jotka on tehty varta vasten tuota asuntoa! Kyseessä ei siis mikään perusseinätarra, vaan juuri tuonne kustomoitu rakkaudesta kertova  teksti.

Pentikkiä ja Riipistä - lappalaisuus näkyy sisustuksessakin. Vaikea muistaa, että Pentikin syntysijatkin ovat Lapissa, Posiolla, sillä näitä tuotteita kun näkyy melkein jokatoisessa kodissa. Vieraillessa ystävien kotona tulee hirveä hinku sisustaa taas omaa kotia. Intoilu vaan usein johtaa siihen, että ostan taas jotain ihanaa pikkusälää ja koriste-esinettä, jota on sitten koti täynnä. Eieiei niin, vaan hillitysti ja hallitusti tahtoisin ma. Tällä hetkellä tahtoisin eniten olohuoneeseen uuden tv-tason ja sohvapöydän (edelleen!) ja eteiseen lipaston, johon voisi sitä pikkusälää pinota (nykyiseen eteisen akvaarioon ei avaimia ja kyniä kannata tiputella :)).

4 tähden illallinen

Palmusunnuntaina, aprillipäivänä vietettiin kolmatta kertaa 4 tähden illallista kolmen ystävän kanssa. Jutun jujuhan on se, että yksi meistä vuorollaan kokkaa kolmen ruokalajin illallisen ja muut nauttivat valmiiksi katetuista herkuista.Tällä kertaa nautittiin alkupaloiksi pohjoista salaattia, jossa oli muun muassa poroa ja puolukoita.

Pääruokana hirvenjauheliha&punajuuripihvejä perunoiden ja kasvisten kanssa. Tää ei selvästikään oo miun annos, koska päällä on vielä sinihomejuustoa!

Jälkkärinä vadelmasorbettia.

Pääsiäisen kunniaksi tehtiin myös taidetta ja koristeltiin itseämme ja munia.

Ensi viikolla on viimeinen illallinen, mutta loistavien ruokien, tunnelmien ja keskustelujen pohjalta päätettiin jatkaa viikottaisia tapaamisia vielä arkiruoan parissa. Eli seuraavilla viikoilla kukin kokkaa hieman arkisemmin, nakki- ja hernekeittoa, jee!